Tweet

Nyt kun olemme käsitelleet 7 asiaa jotka sinun tulisi tietäää johdannaiskaupasta, sekä tutustuneet johdannaisiin yleisesti (mm. artikkelit warranteista, binäärioptioista ja cfd-kaupasta), pureudumme hieman syvemmin johdannaisten maailmaan ja vuoden 2008 finanssikriisin alkamisen syihin.

Perussijoittaja ehkä muistaa, että vuonna 2008 Yhdysvalloissa investointipankit olivat ongelmissa, joku pankki kaatui ja tästä seurasi maailmanlaajuinen taantuma, jolla oli suuria vaikutuksia myös Euroopan talousalueeseen. Mutta mistä tämä kaikki sai alkunsa? Miksi tätä ei pystytty estämään? Mitä muutoksia tehtiin, jotta sama asia ei tapahdu uudestaan tulevaisuudessa? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen annamme sinulle vastauksen.

Credit default swapit

Credit default swap on johdannainen, jonka avulla suojaudutaan luottoriskiltä ja niiden liikkeellelaskijoina toimivat ylensä pankit sekä suuren riskin hedgerahastot.

Maksukyvyttömyyden sattuessa, cds haltija saa 100% merkintähinnan takaisin ja maksumieheksi joutuu cds:n liikkeellelaskija. Toisin sanoen credit default swapit ovat vakuutuksia lainanottajan maksukyvyttömyyttä vastaan. Vuoden 2008 syksyllä maailmassa oli liikkeellä yhteensä 62 biljoonan dollarin edestä cds:jä, mikä on yli tuhat kertaa Suomen valtion vuosibudjetin verran. Miten tähän päästiin? Sen selvittämiseksi pitää mennä vielä reilusti ajassa taaksepäin.

1990-luvulla johdannaismarkkinat olivat suhteellisen pienet, ja käytännössä pääosin optioiden ja futuureiden kauppaaminen.  

Cds:t tekivät vasta tuloaan markkinoille, eikä kellään ei ollut oikein selvyyttä mikä niiden hyöty kansantaloustieteellisestä näkökulmasta oikein olisi yhteiskunnalle. Pankeille sen sijaan ne olivat oivia instrumentteja rahan tekemiseen. Niitä ei koskeneet mitkään samanlaiset säännökset kuin osakekauppaa, valtio ei rajoita tai valvo niitden kauppaa millään tavalla ja vaihdanta tapahtuu pörssin ulkopuolla (ns. over the counter otc) kahden osapuolen välisellä sopimuksella.

Cds:n ostaja maksaa liikkeellalaskijalle alkusumman sekä neljännesvuosittain sovitun maksun, jos luottotappioriski realisoituu saa swapin haltija liikkellelaskijalta lainan arvon (yleensä lainasumman facevalue) itselleen. Ostaakseen credit default swappeja henkilöllä ei tarvitse olla edes itse mitään osuutta itse lainainstrumenttiin, eli hän voi ns. lyödä vetoa siitä että joku tietty lainanottaja ei pysty maksamaan takaisin lainaksi ottamaansa summaa.

Tällaiset ns. ”naked credit default swapit” muodostavat suurimman osan cds-markkinoista. Koska suurin osa cds:en myöntäjistä on isoja pankkeja ja rahoituslaitoksia ne saavat yleensä luottoluokittajilta parhaimman AAA luokituksen. Kun taas itse lainanottaja voi olla hyvinkin riskinen yritys, eli luottotappioriskin realisoituminen voi olla todella isolla todennäköisyydellä mahdollista.

Kuvitellaan skenaario missä iso investointipankki kuten Lehman Brothers, jonka luottoluokitus on paras mahdollinen AAA, laskee liikkeelle cds:ä, jotka ovat vakuutuksia riskisen yrityksen ”Riski oy:n” ottamasta lainasta. Tällä tavoin esim. eläkesäästörahastot, jotka normaalista eivät voisi antaa näin isoriskiselle yritykselle kuin ”Riski Oy” lainaa, koska ne saavat sijoittaa rahojaan vain kaikista pieniriskisimpiin AAA luottoluokituksen omaaviin kohteisiin, voivat myöntää lainan, koska he saavat luottoluokituksen AAA omaavalta yritykseltä takauksen lainanmaksuun. ”Riski oy” saa lainan, jota se ei koskaan muuten saisi, eläkesäästörahasto saa suurempaa korkoa kun suoraan antamalla lainaa AAA luottoluokituksen omaavalle yritykselle ja Lehman Brothers saa credit default swappeihinsa isomman preemion ”Riski Oy:n” luottoriskin vuoksi, kaikki voittavat eikö niin?

 

(Lehman Brothersin pääkonttori ennen finanssikriisiä)

Spekuloijat astuvat peliin

Jos ”Riski Oy” maksaa kiltisti lainansa takaisin eläkesäästörahastolle, niin kaikki on hyvin, jokainen saa rahansa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Mutta tässä kohtaa spekuloijat astuvat peliin. He huomaavat että ”Riski oy” on saanut lainan, jota sen ei olisi koskaan pitänyt saada riskisyytensä takia. Lehman Brothers on laskenut liikkeelle cds:n, jossa luottotappioriski on niin suuri, että sitä voi ostaa voitollisesti vaikka ei olisi itse antanut millään tavalla lainaa ”Riski Oy:lle” eli ns. naked cds:n.

Mitä tästä seuraa? Siitä seuraa se, että alkuperäinen Riski oy:n lainasumma voi olla 50miljoonaa dollaria, kun taas liikkeelle laskettujen cds:n yhteisarvo voi olla hyvin enemmän kuin 500 miljoonaa dollaria. 50 miljoonaa voi olla summa millä ei ole mitään isoja vaikutuksia kun taas 500 miljoonaa voi olla niin iso summa, että Lehman Brothers ei pysty sitä maksamaan luottotappioriskin realisoituessa vaan joutuu hakeutumaan konkurssiin. Tällä tavoin parhaan luottoluokituksen omaavasta Lehman Brothers pankista onkin tullut yhtä riskialtis kohde kuin äärimmäisen riskialttiista Riski oy:stä.

Pahin mahdollinen tapahtuu ja Riski Oy ei pysty maksamaan lainaansa. Näin ollen myöskään Lehman Brothers ei pysty maksamaan valtavaksi paisunutta liikkeelle laskemaansa cds määräänsä vaan järjestetään ”credit event auction” jossa yritetään sopia maksujärjestelyistä, joissa cds:n sijoittaneet saavat edes jotain takaisin.

Kun muutetaan Riski Oy:n nimi kymmeniksi muiksi riskisiksi yrityksiksi ja kasvatetaan lainasummia ja credit default swappien määrää kymmenillä kerroilla niin päästään aika lähelle sitä mitä oikeesti tapahtui vuoden 2008 finanssikriisissä.

Riskisinä lainanottajina olivat suurimmassa osassa asuntolainojen hakijat, joilla ei ollut oikeasti varaa makaa takaisin ottamiaan maksueriä. Asuntojen hinnat olivat olleet jo pitkään kovassa nousussa Yhdysvalloissa ja kaikki ajattelivat niin jatkuvan myös tulevaisuudessa. Lainoja annettiin liian heppoisin perustein henkilöille, joilla ei ollut maksukykyä, koska lainojen luottotappioilta oli helppo suojautua credit default swappien avulla.

Kun lopulta romahtaminen alkoi, asuntojen hinnat syöksyivät valtavaan laskuun, koska tarjonta ylitti kysynnän. Johdannaismarkkinat olivat taas paisuneet monikymmenkertaisiksi reaalimarkkinoihin verrattuna, tämän vuoksi asuntokriisi paisui finanssikriisiksi.

Sijoittajat saivat credit event auctionissa takaisin 8,6% cds:stä 100% sijasta, Lehman Brothers joutui hakeutumaan konkurssiin ja eläkerhastot menettivät yli 90% lainastaan jonka piti olla pienin mahdollinen riskisyydeltään. Lehman Brothersien konkurssi oli isoin konkurssi koskaan Yhdysvaltojen historiassa arvoltaan yhteensä n. 600 miljardia dollaria.

Tämä sai Dow Jones indeksin -4,4% alamäkeen 15.9 ja -7% alamäkeen syyskuun 29 päivä, nämä olivat isoimmat yksittäiset tiputukset sitten vuoden 2001 terroristi-iskun. Yli 100 hedgerahastoa käytti Lehman Brothersia ykkösvälittäjänään, tässä alkoi ketjureaktio, jossa oli vaarana useiden valtavien rahoitusinstituutioiden kaatuminen, tämä saatiin kuitenkin lopulta taannutettua Yhdysvaltojen keskuspankin elvytyspaketilla, jossa ne antoivat pienikorkoisia lainoja investointipankeille jotka osallistuivat elvytystoimiin. Näin vältyttiin pankkijärjestelmän täydelliseltä romahtamiselta, jossa seuraukset olisivat voineet olla pahemmat kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.

Tällä ei kuitenkaan pystytty välttymään maailmanlaajuisen finanssikriisin synnyltä.

Ihmisiltä oli kadonnut luottamus pankkijärjestelmään ja monilla mailla suurin osa talletuksista oli Yhdysvaltalaisten pankkien hallussa. Tämä heijastui käytännössä koko maailman talouteen ja alkoi maailmanlaajuinen taantuma, joka kesti useita vuosia. Obaman hallitus asetti tiukempia rajoituksia varjopankkijärjestelmälle ja johdannaiskaupalle, nämä mm. rajoittivat vipuvaikutuksen käyttöä ja yritettiin vähentää spekulointia asettamalla rajoituksia, jotka vähentävät varjopankkijärjestelmän paisumista ylisuureksi reaalitalouteen verrattuna.

 

Jos innostuit johdannaiskaupasta ja spekuloinnista, loistava  ja edullisin vaihtoehto harjoitella on sijoitustarjoukset välilehden yritykset.

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Wikipedia: finance crisis 2007-2008

investopedia: credit default swap

 

Takaisin sijoitusvinkin etusivulle

Copyright sijoitusvinkki.com 2015

Updated 2.3.2015