Uusimmat artikkelit

Joukkovelkakirjat

Joukkovelkakirjat sijoituskohteena

Joukkovelkakirjalainat eli bondit ovat velkakirjoja joilla liikkeellelaskija (esim. valtio tai yritys) kerää rahoitusta pitkäaikaisiin investointeihin tai valtioiden tapauksessa juoksevien menojen kattamiseen.

Bondit eroavat osakkeista siinä että niiden haltijalla ei ole osuutta itse yrityksessä vaan he ovat lainaajan asemassa. Esimerkiksi konkurssin sattuessa joukkovelkakirjojen haltijat ovat takaisinmaksussa etusijalla osakkeenomistajiin nähden. Bondit ovat tärkeä osa tasaista sijoitusportfolioita, lisäksi ne ovat hyvä keino hajauttaa sijoituksia ja pienentää riskiä. Etenkin vanhemmalla iällä sijoittaville ne ovat oiva instrumentti vakautensa ja tasaisten ennalta tiedossa olevien tuottojensa ansiosta.

Mitä eri tyyppisiä bondeja on olemassa

Valtioiden joukkovelkakirjat

Valtioiden myöntämiä bondeja on tavallisesti pidetty pieniriskisinä sijoituksina, koska valtioilla on mahdollisuus kerätä veroja ja painaa lisää rahaa maksaakseen velkansa. Näihin voi kuitenkin sisältyä merkittävä inflaatio- ja valuuttariski, etenkin jos bondeissa käytetty valutta on ollut erityisen epävakaa aikaisempina vuosina. Tämän vuoksi monet näistä velkakirjoista ovatkin inflaatiosidonnaisia. Myös keskuspankki voi ostaa valtioiden velkakirjoja lisätäkseen rahan tarjontaa.

Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjat

Kiinteäkorkoiset bondit ovat velkakirjoja joissa on ennalta määritelty korko. Tämä kuponkikorko pysyy samana koko juoksuajan. Korko maksetaan tavallisimmin joka vuosi tiettynä päivämääränä ja nimellispääoma juoksuajan päättyessä. Koska korko pysyy kokoajan samana, niin näihin velkakirjoihin liittyy merkittävä korkoriski ja inflaatioriski. Sijoitusmuotona tämä on konservatiivinen, tiedät tasan tarkkaan mitä saat vastineeksi sijoituksellesi.

Vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirjat

Vaihtuvakorkoisissa bondeissa korko seuraa jotain ennalta määrättyä vertausarvoa esimerkiksi 3kk euribor-korkoa. Tämän lisäksi koron päälle sijoittaja saa ennalta määritellyn spreadin joka määräytyy velkakirjan riskisyyden mukaan. Tavallisimmin tuotto maksetaan sijoittajalle kolmen kuukauden välein. Vaihtuvakorkoiset bondit eivät sisällä lähes ollenkaan korkoriskiä ja ovat siksi vieläkin konservatiivisempia sijoituskohteita kuin kiinteäkorkoiset bondit. Nämä sopivat kohteeksi sijoittajalle joka uskoo korkotason nousevan.

Nollakuponkibondit

Nollakuponkivelkakirjoissa ei makseta ollenkaan korkoa juoksuaikana vaan sijoittaja ostaa bondin alle sen nimellishintaan, joka maksetaan kokonaisuudessaan juoksuajan päättyessä. Nämä ovat erityisesti eläkerahastojen ja vakuutusyhtiöiden suosiossa tyypillisten pitkien kestojensa vuoksi. Nämä bondit ovat erityisen herkkiä korkomuutoksille ja monesti yhtiöt tasaavat niiden avulla velkojen korkoriskiä.

High-yield eli roskalainabondit

Roskabondeiksi luokitellaan sellaiset bondit joissa on huonompi luottoluokitus kuin S&P  BBB- tai Moody’sin Baa3. Näihin sisältyy iso luottotappioriski ja tämän vuoksi sijoittajat saavat myös huomattavasti korkeampaa tuottoa sijoitukselleen. Monessa maassa vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot ovat lain mukaan kiellettyjä sijoittamaan näihin roskalainoihin riskisyytensä vuoksi, mutta sijoittajalle ne tarjoavat hyvän spekuloinnin kohteen, koska ne ovat monesti aliarvostettuja sijoituskohteita.

Vaihtovelkakirja

Vaihtovelkakirjalaina on eräänlainen osakesijoittamisen ja velkakirjan välimuoto. Sijoittajalla on laina-ajan päättyessä oikeus vaihtaa tai olla vaihtamatta lainamäärä yhtiön osakkeisiin ennalta määrätyn vaihtosuhteen mukaisesti. Lainan korkotuotto on yleensä alhaisempi kuin normaalissa joukkovelkakirjalainassa. Tämä on suosittu vaihtoehto etenkin pieniin kasvuyrityksiin sijoittaessa. Yritykselle on helpompi saada vierasta pääomaa, kun sijoittajalla on mahdollisuus päästä osalliseksi oman pääoman arvonnoususta. Jos taas osakkeisiin vaihtaminen ei ole kannattavaa, sijoittaja saa lainarahansa takaisin. Vaihtosuhde voi olla kiinteä, tai se voi määräytyä ennalta sovittujen olosuhteiden mukaan.

Inflaatioindeksoidut bondit

Inflaatiosidonnaisissa bondeissa on inflaatioriski otettu pois. Bondin tuotto on sidottu hintaindeksiin ja tavallisimmin nämä ovat valtioiden velkakirjoja joihin sisältyisi muuten huomattava valuuttariski ulkomaisille sijoittajille.

Päättymättömät bondit

Päättymättömät joukkovelkakirjat ovat lainoja joissa ei ole erääntymispäivää. Lainalle maksetaan normaali vuosittainen korko, näin ollen ne muistuttavat enemmän osakkeita kuin velkakirjoja.

 

 bondi

ilmainen 25€

Bondien ominaisuuksia

Juoksuaika

Juoksuajan päättyessä liikkeellelaskija maksaa sijoittajalle takaisin nimellisarvon. Maksu voi myös tapahtua jaksottaisesti esim. 10 vuoden juoksuajan bondi, josta maksetaan sijoittajalle 10% vuosittain takaisin + korkotuotto. Tavallisimmin juoksuaika on melko pitkä ajanjakso, joukkovelkakirjojen sanotaankin olevan nimenomaan pitkän ajan sijoituksia. Pitkän maturiteetin bondeilla juoksuaika on 6-30 vuotta. Tämän lisäksi on olemassa lyhyen aikajaksojen bondeja joissa on 1-5 vuoden juoksuaika joita sanotaan vekseleiksi (englanniksi bills).

Tuotto eli yield

Yieldillä voidaan tarkoittaa bondista saatavaa vuotuista juoksevaa tuottoa eli kuponkituottoa, joka maksetaan jaksottuvasti sijoittajalle. Esim. vuotuisen yieldin ollessa 5% ja nimellisarvon 1000 euroa, vuotuinen tuotto on 50 euroa. Tavallisimmin käytetään kuitenkin kokonaistuottoa eli kuponkituotot + erääntymispäivän tuotto. Bondien markkinahinta poikkeaa useasti nimellishinnasta.

Kun sijoittaja ostaa velkakirjan jälkimarkkinoilta, niin kannattaa aina muistaa, että markkinahinnan ollessa nimellishintaa korkeampi, sijoittaja saa korkotuotot nimellishinnan mukaan. Esimerkiksi Saksan valtion pitkäaikaiset bondit ovat tällä hetkellä usein nimellishintaa kalliimpia. Sijoittaja voisi joutua maksamaan 10 000€ bondista, jossa on 5% vuosittainen kuponkituotto ja 10 vuoden juoksuaika selvästi enemmän kuin 10 000€. Tällöin kuitenkin vuotuinen kuponkituotto tulee 10 000€ arvon perusteella, eikä siitä maksetun hinnan perusteella.

 

Luottoluokitus

Luottoluokituksella mitataan takaisinmaksukykyä, lisää artikkelissamme luottoluokitus.

Korkotaso

Bondin korkotaso määräytyy riskisyyden ja juoksuajan yhteisvaikutuksesta. Suuririskisemmistä joukkovelkakirjoista saa suurempaa tuottoa ja pidemmän juoksuajan omaavista bondeista saa suurempaa tuottoa kuin lyhyemmän. Tällä hetkellä korkotaso on niin matala että pieniriskisimmillä lyhyen juoksuajan bondeilla on negatiivinen korkotaso, sijoittaja joutuu maksamaan niistä enemmän mitä kuponkituotot ja nimellishinta yhteensä.

 

Miksi sijoittaa bondeihin

Joukkovelkakirjoista saat tasaista ennaltamäärättyä tuottoa pääomallesi. Lisäksi riskiprofiili on helppo arvioida luottoluokitusten mukaan ja näin voit itse valita kuinka paljon riskiä haluat portfolioosi ottaa. Osakkeilla riskisyyden ja tuottojen arviointi on monesti paljon vaikeampaa ja sijoittaja joutuu tekemään enemmän työtä sen hahmottamiseksi. Bondit eivät myöskään tarvitse yhtä paljon aktiivista seuraamista ja sopivatkin sijoittajalle joka ei halua käyttää paljoa aikaansa sijoitusten tutkimiseen. Ne ovat myös helppo keino saada osakesalkkua hajautettua, kun sijoitat osan omaisuudestasi osakkeisiin, osan kultaan ja osan bondeihin pienenee riskiprofiilisi huomattavasti.

Annamme bondeille sijoitusmuotona kokonaisarvosanksi 3,6 tähteä.

Lisää sijoitusmahdollisuuksia löydät sijoitustarjoukset välilehdeltämme.

Etusivulle

Aloita tuottava sijoittaminen automaattisen treidausrobotin avulla. Robotti on apuväline jonka voit ohjelmoida toimimaan ennaltämäärättyjen parametrien mukaan, tällä tavoin vähennät omaa työtaakkaasi ja teet sijoittamisesta itsellesi entistäkin helpompaa. Nyt saat meidän kautta treidausrobotin täysin ilmaiseksi alla olevasta painikkeesta. Käytä tämä uskomaton tarjous hyäksesi nyt kun se vielä on voimassa. Robotti on helppokäyttöinen ja sopii myö täysin aloittelijalle joka haluaa sijoittaa tuottavammin.

treidausrobotti nappi
Copyright sijoitusvinkki.com 2015

Updated 2.3.2015

Joukkovelkakirjat on 9.2.2015 rated 4.5 of 5

2 Comments on Joukkovelkakirjat

  1. Kiitos kattavasta artikkelista! Voisitteko summata mitä bondimarkkinoilla on tapahtunut sen jälkeen kun EKP aloitti QE?

    • Lyhykäisyydessään siitä lähtien kun elvytys alkoi, bondien korot ovat pikku hiljaa läheneet nousuun koko Euroopassa. Jatkossa suunta on varmasti sama niin kauan kun elvytystä jatketaan.

Leave a comment

binäärioptio robotti