Pentti Kouri ”Suomen omistaja”
Pentti Kouri, eräs kaikkien aikojen tunnetuimmista ja arvostetuimmista suomalaisista taloustieteilijöistä. Liikemies jonka nimi sai huonon kaiun tavallisten kansalaisten keskuudessa ns ”Kouri-kauppojen” johdosta. Syytettiin häntä jopa Suomen 90-luvun alun lamastakin ja kutsuttiin lempinimellä ”Suomen omistaja”. Kuka oli tämä mies näitten kaikkien aikaansaannosten takana, siihen perehdymme tässä artikkelissa.
Pentti Kouri ”taloustieteen ihmelapsi”
Kouri oli jo nuoruudessaan poikkeuksellisen lahjakas matemaattisesti, ja tavallinen koulumatematiikka oli hänelle sen verran helppoa, että hänellä oli ajoittaisia vaikeuksia motivoitua vähäisen haasteellisuuden vuoksi. Vuonna 1966 hän sai kuitenkin stipendin Atlantic Collegeen Etelä-Walesiin joka on kansainvälisesti arvostettu erityislahjakkaille oppilaille tarkoitettu sisäoppilaitos.
Vuonna 1970 Kouri valmistui 21-vuotiaana ennätysnopeasti Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi. Tämän jälkeen hän aloitti työskentelyn kansainväliselle valuuttarahastolle, jossa hän tutustui erääseen maailman tunnetuimmista taloustieteilijöistä Michael Porteriin. He kehittivät yhdessä lukuisia talousteorioita, tunnetuimpana ehkä kansainvälisiin valuuttaliikkeisiin liittyvän Kouri-Porter- mallin.
Vuonna 1975 Kouri valmistui maailmankuulusta MIT:n yliopistosta taloustieteen tohtoriksi vain 26-vuotiaana, jonka jälkeen hän toimi hetken mm. Yalen ja Stanfordin yliopistojen taloustieteiden professorina. Teorioiden kehittäminen ei ollut kuitenkaan se mitä Kouri halusi tehdä loppuikänsä, seuraavaksi oli aika aloittaa liikemiehen ura. Tämä ei ollut vaikeaa miehelle joka oli jo hyvin nuorena luonut nimeä talousmaailmassa superlahjakkaana tutkijana maailman parhaimmissa yliopistoissa. Myös suhteet Wall streetillä toimiviin miljardööreihin oli kunnossa. Kouri oli New Yorkissa olleessaan tutustunut mm. suursijoittaja George Sorokseen, joka antoikin Kourille hoidettavakseen hänen Suomeen kohdistuvat sijoituksensa.
Pentti Kouri ”Suomen omistaja”
1980-luvun Suomi eli suurinta nousukauttaan. Elettiin ns. Kasinotaloutta, pankit tyrkyttivät lainoja jokaiselle hakijalle, oli sitten kyseessä kalliit muskeliveneet, luksuskesämökit Saimaan rannalla tai satojatuhansia markkoja maksavat urheiluautot, yksi asia oli varma, jos et ollut töpänny täydellisesti taloustietojasi ja osasit kirjoittaa paperille edes kohtuullisen uskottavan kuuloisen selityksen miten pystyt lainan takaisin maksamaan, tulit sen varmasti saamaan.
Lehdissä ihannoitiin Jukka Keiteleen tapaisia ”pörssimiehiä” jotka kertoivat hulppeasta elämäntyylistään avoimesti ja eivät pelänneet esitellä saavutuksiaan. Kouri ei täysin sopinut tähän muottiin, vaikka häntä ei vaatimattomuudestaan tunnettukaan, ei Kourilla ollut tapana ”leveillä” rahoillaan tai saavutuksillaan, niistä puhuivat enemmän muut hänen ympärillään olevat, jotka tunsivat Kourin Suomen mittakaavassa ainutkertaiseksi lahjakkuudeksi talouden saralla.
Kouri-kaupat
1980-luvun lopulla Kouri viritteli valtavaa operaatiota, isointa mitä Suomessa oli talouden saralla koskaan tultu näkemään. Mukana olivat mm. Silloisen Kansallisosakepankin pääjohtaja Jaakko Lassila, varatoimitusjohtaja Jukka Härmälä ja Kourin yhteistyökumppanina sijoittaja Hannes Kulvik. Tarkoituksena oli ”nurkanvaltaus”. Kourin hallinnoimien, veroparatiisin rekisteröityjen yhtiöiden tuli ostaa Suomen Yhdyspankin ja Sammon osakkeita Kansallisosakepankin rahoittamana ja näin saada merkittävä asema kilpalevien yritysten omistuksissa. Samaan aikaan KOP:n johdolla oli myös toinen samanlainen hanke Kourin tietämättä näissä kaupoissa toimi bulvaanina liikemies Peter Fryckman.
Osakkeiden rohmuaminen tytäryhtiöiden nimiin alkoi, pain Kouri olikin haalinut haltuunsa 10 miljoonaa SYP:n osaketta. Pankkitarkastusviranomaiset pääsivät selville Fryckmanin operaatiosta ja se jouduttiin keskeyttämään. Tämän jälkeen myös Fryckmanin ennen hallinnoimat osakkeet ohjattiin Kourin-yhtiöille. Tämän jälkeen sen pääoma oli paisunut jo 17 miljoonaan SYP:n osakkeeseen.
Myös Pohjolan nurkkaaminen aloitettiin samoihin aikoihin. Kouri sai tehtyä itselleen valtavan edullisen sopimuksen KOP:n kanssa. KOP tulisi rahoittamaan operaation täysin ja näin ottamaan riskin myös mahdollisista tappioista. ja mahdolliset voitot tultaisiin jakamaan puoliksi KOP:n ja Kourin kesken. KOP:n johtoa kiinnosti valta, Kouria kiinnosti raha, hänen hallussaan oli parhaimmillaan useiden miljardien markkojen edestä Suomen pankkisektorin suurimpien toimijoiden osakkeita, tämän johdosta hän sai lempinimen ”Suomen omistaja”
KOP:n johtoa alkoi pian hirvittää miljardien omistukset ja niihin liittyvät valtavat riskit, nurkanvaltaus ei ollut onnistunut täysin suunnitelmien mukaan ja osakkeista tulisi päästä eroon mahdollisimman pian. Kouri alkoi levittää huhua, että olisi toiminut Yhdysvaltalaisten pääomasijoittajien piikkiin ja aikoi pistää pian lähestyvässä SYP:n yhtiökokouksessa asiat sekaisin n. 30% äänivallalla.
Tämän jälkeen SYP päätti että osakkeet on pakko ostaa takaisin ja ei kuulunutkaan kauaa ennen kuin Kouri sai ”Nalle” Wahlroosin viestin, SYP ostaa osakkeensa takaisin. Kokonaisaoperaatiosta tuli todella mittavat tappiot sekä KOP:lle että SYP:lle. Voittajien nimet jäivät pimentoon paratiisisaarilla vallitsevan pankkisalaisuuden vuoksi, Kouri ei mittavia voittoja kuitenkaan näistä kaupoista loppujen lopuksi kerännyt. Sen sijaan hänen nimensä joutui huonoon valoon, kun muuta syntipukkia ei löydetty, ruvettiin satojen miljoonien tappioista syyttämään Kouria. Mitään laitonta hän ei kuitenkaan ollut tehnyt, Kouri oli verovelvollinen ainoastaan Yhdysvaltoihin joten verottaja ei voinut pistää häntä ongelmiin samaan tapaan kuin esim. Fryckmania.
Pentti Kourilla oli yksi Suomen mittavimmista nykytaiteen kokoelmista
Kouri-kauppojen jälkeen
Pentti Kouri jäi Yhdysvaltoihin pysyvästi, miksi hän olisi jäänyt Suomeen, maahan jossa hänen erityislahjakkuutta ei arvostettu, maahan jonka kansa syytti häntä talouspolitiikan epäonnistumisen seurauksista johtuneista seikoista. Rahasta Kourilla ei ollut pulaa sen jälkeen kun hän liike-elämään oli mukaan lähtenyt, hän mm. osasi ennustaa it-yritysten valtavan nousun ja olikin mukana mm. Hakukone Hakian rahoituksessa, vaikka kyseinen projekti ei ollut suurmenestys, voidaan kuitenkin sanoa, että toimiala oli oikea.
Kourilla oli 80-luvulla hallussaan yksi Suomen mittavimmista nykytaiteen kokoelmista, mitkä sittemmin siirtyi velkojen johdosta valtiolle ja sitä kautta Kiasmaan. Yhdysvalloissa Kouri jatkoi nykytaideharrastustaan ja keräsi itselleen miljoonien arvoisen taidekokoelman.
Vuoden 2009 helmikuussa suomalaisessa mediassa ilmestyi uutinen ”Pentti Kouri on kuollut”. Kouri oli ollut pitkäaikaisen sairauden vaivaama ja hänen kuntonsa oli heikennyt voimakkaasti vuoden 2009 alussa, lopulta hän menehtyi Los Angelesilaisessa sairaalassa. Yhdessä Viimeisimmiksi jääneissä haastatteluissaan syksyllä ennen menehtymistään Pentti Kouri ennusti finanssikriisin johtavan maailmantalouden ”oikein isoon rysäykseen”. Jälleen kerran hän oli oikeassa, maailma oli menettänyt yhden taloustieteen suurimmista nimistä.
Aiheeseen liityvää:
Pentti Kourin haastattelu Ylen elävästä arkistosta
Copyright Sijoitusvinkki.com 2015